Jos haluat harjoitella ääntämistäsi, kannattaa ottaa yhteyttä Päiviin!
- Kuuntele haastattelu Soundcloudissa.
- Kuuntele haastattelu Spotifyssa.
- www.aantamisklinikka.fi
- Ääntämisklinikka Facebookissa
- Ääntämisklinikka Instagramissa
1. Kuka olet, mitä olet opiskellut ja mitä teet työksesi?
Olen Päivi Virkkunen ja olen ääntämisen opettaja. Asun Espoossa. Koulutukseltani olen filosofian maisteri, olen valmistunut Helsingin yliopistosta. Pääaineeni oli fonetiikka eli olen puheentutkija. Fonetiikan lisäksi opiskelin mm. yleistä kielitiedettä, psykologiaa ja pedagogiikkaa. Valmistumisen jälkeen olen opiskellut suomi toisena ja vieraana kielenä -opintoja Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Haluan opiskella lisää, tykkään oppia uutta ja teen tällä hetkellä myös väitöskirjaa ääntämisen opettamisesta.
Opetan Helsingin yliopistossa suomen ääntämistä. Lisäksi olen tehnyt Kielibuusti-hankkeen kanssa fonetiikasta ja ääntämisen opettamisesta videosarjan, joka valmistuu kesällä 2022. Videosarja on suunnattu suomenopettajille, mutta siellä on myös suomenoppijoille hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa sekä vinkkejä oman ääntämisen harjoitteluun. Kielibuusti (https://kielibuusti.fi) on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa kehitetään kotimaisten kielten (suomen ja ruotsin) opetusta kansainvälisten osaajien tarpeisiin.
2. Olet juuri perustanut Ääntämisklinikka-yrityksen. Millaisia palveluita sinulla on?
Ääntämisklinikalla opetan suomenoppijoille ääntämistä ja suullista kielitaitoa. Kielenopetus sisältää monta osa-aluetta, esimerkiksi sanaston ja kieliopin opettelua, ja usein ääntäminen jää vähemmälle huomiolle. Oppitunneilla ei ole aikaa keskittyä ääntämiseen riittävän paljon. Halusin perustaa Ääntämisklinikan, jossa voidaan keskittyä erityisesti ääntämisen ja suullisen kielitaidon oppimiseen.
Ääntämisklinikalta voi varata yksityistunnin, jolloin keskityn täysin yhden oppijan ääntämiseen. Annan aina paljon palautetta, jossa tuodaan esille ääntämisen hyvät puolet ja ne piirteet, jotka vielä kaipaavat harjoittelua. Tunnille voi myös tulla kaverin kanssa. Lisäksi järjestän pienryhmäkursseja, jolloin ryhmässä harjoitellaan yhdessä. Myös kurssiin kuuluu aina yksityistunti, koska olen huomannut, että se on erittäin tehokas ääntämisen oppimisen kannalta.
3. Mikä on suomen kielen ääntämisessä yleensä vaikeaa?
Ääntäminen koostuu kahdesta osa-alueesta, äännetasosta ja prosodisesta tasosta. Yksittäiset äänteet ovat vokaaleita (kuten a, e, i) ja konsonantteja (kuten m, s, k). Niiden lisäksi on yksittäisiä äänteitä laajempia ilmiöitä, joita kutsutaan prosodiaksi. Prosodisia piirteitä ovat esimerkiksi äännekestot, painotus ja puheen intonaatio eli sävelkulku.
Vieraat asiat ovat yleensä vaikeita. Jos omassa äidinkielessä ei ole niitä äänteitä, joita suomenkielessä on tai äidinkieltä painotetaan eri lailla kuin suomea, syntyy helposti ääntämisongelmia. Tietyt suomen äänteet voivat olla suomenoppijalle vaikeita. Esimerkiksi pyöreät etuvokaalit y ja ö ovat maailman kielissä melko harvainaisia, ja ne ovat usein vaikeita suomenoppijalle. Konsonanteista esim. ŋ-äänne ("äng"-äänne, kuten sanoissa kengät tai Helsingissä) voi olla vaikea, koska se on yksi niistä harvoista suomen äänteistä, jolle ei ole omaa merkkiä (=kirjainta) suomen kirjoitusjärjestelmässä. Jos sanoo yksittäisen äänteen vähän eri tavalla kuin syntyperäinen puhuja, se ei välttämättä vaikuta sanan merkitykseen. Kestot voivat kuitenkin helpommin muuttaa sanan merkitystä.
Suomi on niin sanottu kvantiteettikieli, eli äänteen kestolla erotellaan merkityksiä. Sanat tuli, tuuli ja tulli tarkoittavat eri asioita, koska niissä on eri pituisia u- ja l-äänteitä. Suomessa kvantiteetti ei ole sidottu sanapainoon, kuten monissa muissa kielissä, ja siksi suomenoppijan voi olla vaikeaa tuottaa esim. pitkä vokaali sanan lopussa olevalle painottomalle tavulle, kuten asuu-sanassa Aino asuu Helsingissä tai kouluun-sanassa Matti menee kouluun. Kestojen tärkeys pitää ymmärtää ja niitä pitää harjoitella paljon.
4. Miten jokainen voi harjoitella ääntämistä yksin?
Ääntäminen on motorinen taito, jota pitää harjoitella paljon. Pelkästään kuullun mallin mukaan toistaminen voi olla vaikeaa, jos ei oikein tiedä, mitä pitäisi kuulla. Usein ääntämisen harjoittelussa auttaa se, että tietää, mitä pitäisi tehdä. Sitä voi kuitenkin olla vaikea oppia yksin. Tehokkainta on harjoitella opettajan kanssa, joka antaa palautetta ja ohjaa ääntämistä oikeaan suuntaan. Opettaja osaa myös antaa sopivimmat ohjeet kotiharjoitteluun. Jos suomen ääntäminen tuntuu vaikealta, niin kannattaa ensin tulla vaikka ääntämiskurssille tai parille yksityistunnille. Silloin saa henkilökohtaista palautetta ja tietää paremmin, mitä kannattaa jatkossa tehdä, ettei harjoittele vahingossa vääriä asioita.
Ääntämisen harjoittelu on hyvä aloittaa heti kieliopintojen alussa. Silloin oppii millaisia äänteitä suomessa on, ja niitä voi harjoitella oikein alusta asti. Toisaalta opintojen alussa on paljon mietittävää, sanavarasto on vielä suppea ja huomio kiinnittyy lauseiden muodostamiseen. Silloin voi olla vaikeaa keskittyä tarkkaan ääntämiseen. Ääntämistä voi harjoitella ja korjata myös myöhemmin. Kun oppijalla on parempi kielitaito, noin B1-B2 -tasolla, niin käytän yleensä opetuskielenä suomea. Opetan ääntämistä myös englanniksi.
Ääntämisen oppimiseen riittää lyhyt aika kerrallaan. Yhdellä tunnilla voidaan harjoitella esimerkiksi 5-10 minuuttia ja jo se auttaa edistymään ääntämistaidossa. Silloin kun harjoitellaan ääntämistä, ei tarvitse miettiä kielioppia, vaan keskitytään pelkästään ääntämiseen. Opettajan kannattaa myös kertoa, mikä on harjoitusten tarkoitus, silloin harjoittelu on helpompaa ja tehokkaampaa.
Kielenoppimisen tavoite on tietysti se, että omalla kielitaidollaan tulee toimeen arjessa tai työympäristössä. Tavoitteet ovat erilaisia eri oppijoilla.
Ääntämisen opetuksen tavoitteena ei ole, että kaikkien pitäisi puhua suomea syntyperäisen puhujan tavalla. Oma äidinkieli ja aksentti saavat kuulua puheesta, mutta minä ajattelen, että jokaisella oppijalla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus oppia ääntämään suomea juuri niin hyvin kuin haluaa. Suuri osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta tapahtuu puhumalla. Jos tuntuu, ettei osaa puhua vierasta kieltä tarpeeksi hyvin tai jännittää suomen ääntämistä, niin sitä kannattaa harjoitella. Sen jälkeen pystyy puhumaan kaikissa eri tilanteissa.
5. Kuinka suomen kielen opettajat voisivat oppia opettamaan ääntämistä?
Suomen opettajien kannata kerrata tai opiskella fonetiikkaa. Kun opettaja tiedostaa, mitä ääntäminen on ja miten maailman kielten äänteet ja prosodia eroavat toisistaan, hänen on helpompi ymmärtää, miksi tietyt suomen piirteet ovat vaikeita oppijoille. Foneettisen tiedon avulla myös ääntämisen opettaminen on helpompaa (https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/85736/50433). Ääntämisklinikalta voi tilata opettajille koulutuksen, jossa kerrotaan tiiviisti ja täsmällisesti, miten ääntämistä voi opettaa helpommin ja tehokkaammin.
Ahon, Huhtaniemen ja Nikosen kirja Fonetiikkaa suomen kielen oppijoille (https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/fonetiikkaa-suomen-kielen-oppijoille/1083904) on erittäin hyvä perusteos fonetiikasta, suomen äänteistä ja ääntämisen opettamisesta. Ja kannattaa myös tutustua tekemääni videosarjaan, joka tulee avoimesti saataville myöhemmin tänä vuonna. Siitä saa paljon hyvää tietoa oman opettamisen tueksi.
Ääntämisklinikka löytyy osoitteesta aantamisklinikka.fi ja somesta. Tervetuloa tutustumaan ja tervetuloa tunneille!
- www.aantamisklinikka.fi
- Ääntämisklinikka Facebookissa
- Ääntämisklinikka Instagramissa
Kiitos haastattelusta, Päivi!
 |
| https://soundcloud.com/randomfinnishlesson/ haastattelussa-paivi-virkkunen |
Kiitos, Hanna, kivasta juttutuokiosta!
ReplyDelete