Sunday, April 22, 2018

Selkosunnuntai 17 - Satu Leiskon selkokirja Tulin Suomeen

Hyvää selkosunnuntaita!

Toukokuun kirja Selkokirjalukupiirissä on
Satu Leiskon kirjoittama Tulin Suomeen.
Lähetin Sadulle Facebookin kautta muutaman kysymyksen,
ja näin hän vastasi:

Kuinka kaikki alkoi?

Aloitin kirjan kirjoittamisen marraskuussa 2016
ja käsikirjoitus oli kokonainen huhtikuussa 2017.
Sen jälkeen koko tekstiä editoitiin vielä 3-4 kertaa ennen julkaisua.
Korjasin sitä itse ja sain myös palautetta muilta lukijoilta.

Ensimmäinen haastateltavani oli Areej Almasri,
jonka tarina on kirjassa kuudentena.
Haastattelin hänet ensimmäiseksi,
kirjoitin tarinan
ja sain siitä palautetta.
Sen pohjalta jatkoin eteenpäin.

Miten valitsit haastateltavat?

Areejin haastattelun jälkeen tuntui hetken vaikealta miettiä,
ketä pyytäisin mukaan.
Mutta kun tein suunnitelmaa paperille,
sopivia ihmisiä olikin jo valtavan pitkä lista.
Listan lyhentäminen oli paljon vaikeampaa kuin sen kokoaminen.

Valitsin haastateltavat lopulta niin,
että he kaikki ovat tulleet Suomeen aikuisina.
He ovat myös opiskelleet suomen kielen
ja käyttävät sitä joka päivä arjessa ja työssä.
Useimmat ovat myös opiskelleet ammatin Suomessa
ja ovat nyt täällä työelämässä.

Kaikki haastateltavat ovat kotoisin eri maista, ympäri maailmaa.
Yritin saada mukaan myös useita erilaisia tarinoita siitä,
miksi ihmiset tulivat Suomeen
ja asettuivat asumaan tänne pysyvästi.
Yhteensä mukaan tuli yhdeksän maahanmuuttajaa,
jotka haastattelin kirjaa varten.

Millainen selkokirjan kirjoitusprosessi oli?

Jokainen haastattelu kesti noin tunnin,
minkä jälkeen kirjoitin haastattelut tarinoiksi tietokoneelle.
Yritin saada jokaisen haastattelun sisälle pieniä kertomuksia,
joita olisi helppoa ja mielenkiintoista lukea.

Kun tekstit olivat valmiit,
haastateltavat lukivat omat tekstinsä.
He korjasivat, jos teksteissä oli korjattavaa.
Lopuksi muokkasin vielä koko käsikirjoitusta sujuvammaksi
ja kokeilin eri vaihtoehtoja esimerkiksi siitä,
missä järjestyksessä tarinat tulisivat käsikirjoitukseen.

Kun käsikirjoitus oli valmis,
kustantajaksi valikoitui Avain.
Lisäksi tarvitsimme valokuvat haastateltavista.
Kuvaajana oli Laura Oja.
Mielestäni hänen kuvansa heijastavat tekstejä
sekä haastateltavien persoonia todella hienosti.
Valmis kirja on kaunis kokonaisuus.

 Voit tilata kirjan tästä.
Voit tilata kirjan tästä. 


Kirjoititko kirjan yksin vai saitko jostain apua?

Sain prosessin aikana paljon apua
esimerkiksi Selkokeskuksen asiantuntijoilta,
jotka lukivat ja kommentoivat kirjan tekstejä.
Opettajakollegoilta sain monia hyviä vinkkejä haastateltavista.

Oli hauskaa kirjoittaa välillä näin:
sain tehdä paljon yhteistyötä muiden kanssa
ja tarinat olivat oikeiden ihmisten todellisia kokemuksia.

Yleensä kirjoittaminen on aika yksinäistä puuhaa.
Pidän kyllä siitäkin -
ei minusta koskaan tunnu yksinäiseltä tarinan keskellä.
Mutta vaihtelu virkistää,
ja tämä työ opetti minulle taas paljon uutta.

Mikä oli vaikeinta kirjan kirjoittamisessa?

Vaikeinta oli ehkä rajata tarinoiden määrä yhdeksään.
Tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kuulluksi,
on paljon enemmän.
Mutta Tulin Suomeen on kuitenkin aika pitkä selkokirjaksi,
lähes 150 sivua.
Lukemista helpottaa se,
että yksi tarina on aina melko lyhyt.

Mikä oli yllättävää, kun kirjoitit kirjaa?

Yllätyin siitä, kuinka paljon tunteita minussa heräsi,
kun kirjoitin näitä tekstejä.
Osasin kyllä arvata etukäteen,
että tarinat voisivat olla surullisia,
mutta en aavistanut,
kuinka koskettavia ne olivat.

Kaikki haastateltavat ovat kuitenkin jo kotiutuneet Suomeen
ja asuneet täällä monta vuotta.
He arvostavat Suomea ja suomalaisia,
ja osalle Suomi on jo oma maa, kotimaa.
Silti heille oli välillä hyvin raskasta puhua
vanhasta kotimaastaan ja sukulaisista ja ystävistä,
jotka ovat jääneet sinne, kauas.

Myös jotkut menneet tapahtumat olivat niin rankkoja,
että haastateltavat itkivät,
kun he kertoivat niistä.
Ja minä itkin, kun kirjoitin tarinoita tietokoneelle kotona.

Yllätyin myös siitä,
kuinka positiivisia ja optimistisia haastateltavat lopulta ovat.
Monella heistä on takanaan raskaita tai järkyttäviä kokemuksia,
mutta he eivät keskity niihin.
Heitä ei pelottanut kertoa itsestään ja taustastaan.
Mielestäni tämä on aivan oikein:
he ovat selviytyjiä ja onnistujia.

Samalla kuitenkin tiedän,
että monia muita pelottaisi astua julkisuuteen näin.
Mutta tämän kirjan haastateltavat katsovat eteenpäin.
He ovat päättäneet pärjätä ja menestyä.
Uskon todella, että he myös onnistuvat siinä.

Mitä aiot kirjoittaa seuraavaksi? 

Viimeistelen juuri seuraavaa kirjaani.
Se ilmestyy toivottavasti ensi syksynä.
Myös kaikenlaisia muita kirjoitusprojekteja on meneillään,
mutta nyt ne ovat vielä salaisuuksia.
Toivottavasti pääsen kuitenkin kertomaan niistä pian.

Kiitos haastattelusta, Satu!



.............................

Kiva, kun luet Random Finnish Lesson -blogiani! Yleensä kirjoitan tänne itse, mutta usein näin sunnuntaisin minulla on usein blogivieraita, jotka ovat kirjoittaneet tekstin selkokielellä tai vastanneet kysymyksiini. Ota yhteyttä, jos etsit yksityisopettajaa tai selkomukauttajaa. Terveisin Hanna Männikkölahti


No comments:

Post a Comment