Haastattelussa Anton ja Joonas

Tänään minulla on kirjoittajavieraina kaksi opiskelijaa, jotka haastattelivat toisiaan suomen kielen opiskelusta.

Kiitos haastatteluista, Anton ja Joonas!

 Joonaksen teksti Antonista:

"Anton on ukrainalainen kurssikaveri, jonka kanssa opiskelin suomea Jyväskylän kesäyliopistossa vuosina 2022 ja 2023. Sen jälkeen hän on jatkanut suomen opiskelemista. Hänen taitonsa olivat jääneet paikoilleen, kun tapasin hänet vuonna 2022, koska hän oli opiskellut suomea vuoden ajan jo 20 vuotta sitten, mutta antanut periksi. Antonille oli hyödyllistä aloittaa opiskelu uudelleen.

Vaikeinta suomen kielessä on Antonin mukaan puhuminen ja keskusteleminen muiden kanssa. Vaikka se ei enää tunnu nololta sodan jälkeen, hän kokee kuitenkin, että hän unohtaa joskus sanoja, kun hän puhuu. Helpointa suomen kielessä on Antonin mukaan kielioppi. "Suomessa on looginen rakenne, ja ei paljon poikkeuksia muihin kieliin verrattuna", hän sanoo. 

Anton lukee silloin tällöin lehtiä, mutta ei koskaan kirjallisuutta, koska siihen ei ole aikaa."

Mölkkyä Jyväsjärven satamassa. 

Antonin teksti Joonaksesta:

"Joonas on ruotsalainen kurssikaveri, jolla on suomalaiset juuret. Hänen sukulaiset puhuivat suomea hänelle jo lapsuudessa, mutta hän alkoi opiskella suomea tosissaan koronan aikana. Jos hän laskee ja yhdistää ne vuodet, kun hän on opiskellut suomea, se tekee yhteensä vähän yli kuusi vuotta.

Joonaksen mielestä puhuminen on kaikein vaikenta. Kun hän tekee paljon virheitä, häntä hermostuttaa ja hänestä tuntuu nololta. Hänen mielestään kielioppi ja lauserakenne on helppoa suomen kielessä, koska hän tekee sen itse, omalla tavallaan."

Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
– Hanna

Matkailu Suomessa

Tänään minulla on kirjoittajavieraana Viacheslav, joka kirjoittaa matkailusta Suomessa. Klikkaa tekstin lopussa olevaa Suomenoppijoiden tekstejä -aihetunnistetta, niin näet kaikki intensiivikurssilaisten kirjoittamat tekstit.

Kiitos kirjoituksesta!

Matkailu Suomessa

"Automatkailu Suomessa on ehdottomasti erilainen kokemus verrattuna hyvin tuttuihin kohteisiin, esimerkiksi eteläisiin maihin. Se voi tuntua tylsältä ja kylmältä, mutta jos olet kiinnostunut luonnon rauhasta tai valokuvauksesta, se matkailutyyppi saattaa olla hauska.

Valitsin Kilpisjärven kohteeksi, koska tämä kaupunki on suosittu sen sijainnin vuoksi. Kilpisjärven lähellä on raja Ruotsin ja Norjan kanssa. Automatka kesti 3 päivää, sillä yövyin matkan varrella Oulussa ja Muoniossa.

Helsingin ja Kilpisjärven välillä on lähes 1200 km. Ensin se ei tunnu pitkältä, ja suunnittelin kahden päivän matkan, mutta ajaminen on tosi haastavaa ja varsin väsyttävää. Hyvä puoli pohjoiseen matkustamisessa autolla on se, että voit nähdä miten kasvivyöhykkeet muuttuvat rannikkokasvillisuudesta metsäksi ja sitten tundraksi. Autoja tiellä tapaa yhä harvemmin, puita näkee yhä vähemmän.

Saapuessani Kilpisjärvelle minua odotti tuntureiden ympäröimä kaunis syvä järvi. Se oli sileä kuin peili! Menin siellä vain kajakilla, mutta voi soutaa myös veneellä. Vaelluksen ja muiden aktiiviteettien jälkeen tutustuin lappilaiseen ruokakulttuuriin, joka on kuuluisa erilaisista poronliharuoista.

Minun vinkkini matkustajille, jotka uskaltavat ajaa Kilpisjärvelle, on mennä myös Norjaan, jossa voit nauttia kauniista vuonomaisemista."

Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
– Hanna

Töissä Suomessa - Compliance Officer

Muistatko vielä Töissä Suomessa -sarjan? 

Se jatkuu taas, 

ja tämä on jo sarjan kahdeskymmenes osa.

Kiitos haastattelusta, Anne-Lise!

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Anne-Lise ja olen töissä Compliance Officerina Helsingissä. 

Se kuulostaa kiinnostavalta - ja se on kiinnostavaa!

Kuinka löysit nykyisen työpaikkasi?

Muutin Suomeen 6 vuotta sitten, mutta olin jo aikaisemmin töissä samassa yrityksessä. Yrityksellä on toimistoja eri maissa. Ennen Suomea työskentelin viisi vuotta Amsterdamissa.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillinen työpäivä... sitä ei ole! :-)

Katsomme, miten laki on muuttunut, miten uudet lait vaikuttavat yritykseen. Varmistamme, että kaikki menee lain mukaan. Tärkeitä lakeja on paljon sekä Suomen että Euroopan tasolla. Työt ovat monipuolisia ja vaativat yrityksen palveluiden ymmärtämistä.

Mitä haasteita sinulla on ollut suomalaisessa työelämässä?

Haasteita ei ole ollut paljon. Työkaverit ovat aina olleet tehokkaita ja avuliaita. Suomalaisen lomasysteemin ymmärtäminen on ehkä ollut vähän vaikeaa, koska se on erilainen kuin mitä olin nähnyt aiemmin muissa paikoissa.

On ollut joskus hauska kuulla, mikä on tärkeää suomalaisille työkavereille.  Esimerkiksi "Onko mahdollista työskennellä mökiltä?" (Minulla ei ole mökkiä ja en olisi ajatellut työskennellä sieltä.)

Mitä olet oppinut töissä Suomessa?

Olen oppinut, että kahvinkeitin on tärkein työkalu monille ihmisille. :-) Että parkkihalli toimiston alla on myös väestönsuoja. Ja että suomalaiset haluavat rakentaa 'maan, joka toimii'.

Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
– Hanna

Tilaa uutiskirjeeni - Subscribe to my newsletter

Kielten opiskelu

Tänään minulla on kirjoittajavieraana Sina,

joka opiskelee suomea Jyväskylän kesäyliopiston intensiivikurssilla. 

Sina kirjoitti tekstin kielten opiskelusta.

Kiitos kirjoituksesta!

Kielten opiskelu

"Olen lapsuudesta lähtien ollut kiinnostunut vieraista kielistä. Kun täytin 7 vuotta, kysyin vanhemmiltani, voisinko käydä englannin kielen kurssilla, koska halusin ymmärtää Bob Dylanin sanoituksia. Ja vaikka pakollinen ranskan opiskelu Sveitsissä oli iso “isku” kielen rakkauteeni (en tykännyt siitä ollenkaan), päätin opiskella venäjää ja japania Zürichin yliopistossa. Erityisesti japanin opiskelu liittyi myös siihen, että halusin ymmärtää mangaa, animea, japaninkielisiä kirjoja, japanilaista ystävääni ja ehkä myös itseäni.

Minusta kielet ovat ikkuna sekä toisten ihmisten että omaan mieleen. Esimerkiksi japanin ja suomen kielissä on paljon sanoja, jotka liittyvät luontoon ja sen ilmiöihin. Lempisanani japaniksi on komorebi ja se kuvailee, miten auringonvalo kulkee lähtien läpi. Minun mielestäni se osoittaa hyvin, millainen arvo luonnolla on japanilaisessa kulttuurissa, ja kun ajattelin sanaa, ymmärsin, että luonto on minullekin tosi tärkeä. Eli kieli, mitä puhun, vaikuttaa ajatuksiini ja käytökseeni.

Lisäksi kielten ansiosta olen oppinut, että osaan ponnistella ja mennä sisulla eteenpäin minne tahansa. Kun aloin opiskella suomea 2 vuotta sitten, nykyinen aviomieheni sanoi minulle monta kertaa, että ei kannata oppia suomea. Ymmärsin, että hän tarkoitti sitä, että minun ei tarvitse oppia suomea hänen takia, mutta halusin oppia enemmän Suomesta ja suomen kielestä ymmärtääkseni hänen elämää täällä paremmin.

Vaikka teen vielä paljon virheitä puhuessani, hän arvostaa nyt kielen oppimista kovasti ja parisuhteemme on syventynyt. Hän alkoi jopa oppia sveitsinsaksaa, ja tulen joka päivä iloiseksi, kun toivotamme toisillemme “Ä Guätä!” eli “Hyvää ruokahalua” ennen kuin syömme yhdessä. 

Itse saan sen lisäksi iloita myös siitä, että osaan nyt puhua suomea appivanhempien ja suomalaisten ystävien kanssa. Ihmissuhteet ja halu nauttia suomalaisista elokuvista ja kirjoista ovat arjessa varmasti isoin syy sille, että olen päässyt eroon perfektionismistani ja yritän nauttia jokaisesta hetkestä uudessa kodissa Suomessa."

Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
– Hanna

Suomen oppiminen EU-ympäristössä

Tänään minulla on kirjoittajavieraana Birgit, 

joka opiskelee Jyväskylän kesäyliopiston intensiivikurssilla. 

Birgit kirjoitti pienen tekstin siitä, 

millaista on oppia suomea EU-ympäristössä. 

Kiitos kirjoituksesta!

Suomen oppiminen EU-ympäristössä

"Olen tulkki EU-komissiossa ja opiskelen suomea, jotta voin tulkata suomesta saksaan. Siten erotun useimmista muista opiskelijoista, jotka oppivat suomea, koska he ovat töissä tai yliopistossa Suomessa tai koska he asuvat jo tai haluavat asua Suomessa.

Minä en ole koskaan asunut Suomessa, enkä haluakaan asua täällä – En siksi, että en tykkäisi Suomesta, päinvastoin! Suomi on todella kaunis maa, ihmiset ovat kohteliaita ja avuliaita ja olen vakuuttunut siitä, että elämä Suomessa on helppoa ja mukavaa. Tilanteeni on vain erilainen. 

Asiat, jotka yleensä ovat tärkeitä suomen kielen opiskelijalle – arkielämässä hoidettavat asiat, esim. kaupassakäynti tai viranomaisasioiden hoito – ovat minulle toissijaisia. Minun pitäisi oppia enemmän politiikasta ja oikeudesta, erityisesti sanastoa, ei siksi, että onnistuisin kotoutumaan elämään Suomessa, vaan siksi, että ymmärtäisin, mitä valtuutetut sanovat kokouksissa.

Sujuva suomen puhuminen ei myöskään ole tärkeää työssäni. Voi olla yllättävää, että minulla on kollegoita, jotka ovat pitkään opiskelleet kieltä, mistä he tulkkaavat hyvin, mutta jota he eivät osaa puhua ja joille arjen asioiden hoitaminen sillä kielellä olisi vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että ”EU-maailmassa”, vaikka aiheita on valtavasti, on silti tiukat rajat. 

EU ei säädä rakkaudesta vaan avioeromenettelyistä tai elatusvelvollisuuksista, ei ruuan laittamisesta vaan elintarviketurvallisuudesta. 

Lääkärillä käynti ei ole EU:n asia, mutta lääkkeiden myyntiluvat ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että minun täytyy selviytyä poliittisista dialogeista, ei pystyä juttelemaan baarissa. 

Tietysti kulttuurin oppiminen kuuluu kielen oppimiseen. Kun olin eilen kaupassa etsimässä keittiövälineitä, ei auttanut, että tiedän mitä bruttokansantuote on. Sana, joka minulta puuttui oli kahvinsuodatinsuppilo."

Kuva: Prisma

Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
– Hanna

Haluatko oppia lisää suomea? Lue selkokirjoja.

Tänään minulla on kirjoittajavieraana Hilde, joka on kirjoittanut tekstin Facebookin selkokirjalukupiiristä. Olen tosi iloinen, että Hilde on mukana ryhmässä ja osallistuu niin aktiivisesti keskusteluihin! 

Perustin Selkokirjalukupiirin 1. elokuuta vuonna 2017, kun ensimmäinen selkomukautukseni Punainen kuin veri oli juuri ilmestynyt. Halusin, että Facebookissa olisi jokin paikka, jossa voisi keskustella selkokirjoista, ja päätin kokeilla tällaista ryhmää. 

Ryhmän osoite on https://www.facebook.com/groups/selkokirjalukupiiri. Tervetuloa mukaan! Heinäkuussa 2025 jäseniä on jo yli 3600.

Kevään 2026 kirjat

Sitten Hilden tekstiin.

Suomen kielen opiskelijat! Oletteko koskaan lukeneet selkokirjoja?

Elämäni paras klikkaus

Pari vuotta sitten sattumalta löysin Facebookista selkokirjalukupiirin nimeltä ”Selkokirjalukupiiri – An easy Finnish book club”. Koska olin juuri aloittanut suomen kielen opiskelun, napsautin painiketta ”liity”. Tämä napsautus on ollut elämäni paras klikkaus!

Aluksi liian vaikeaa 

Ensimmäinen selkokirjani, jota luin ennen kuin olin lukupiirin jäsen, oli ollut Leena Lehtolaisen Harmin paikka. Kirjan oli selkomukauttanut Leena Kaivosoja-Jukkola, ja se on Maria Kallio-dekkari. Kirja oli oikeastaan minulle liian vaikea. Tämä johtui siitä, että en ollut vielä oppinut imperfektiä. Lisäksi ensinnäkin minun täytyi etsiä monia sanoja sanakirjasta, toiseksi kirjassa ei ollut tarinan tärkeimpien henkilöiden listaa. Ennen kuin olin itse tehnyt sukupuuta, en ymmärtänyt tarinaa. Siitä huolimatta pidin kirjasta, koska juoni oli todella jännittävä.

Lukemisen iloa

Tämän kirjan lukemisen ilo oli syynä siihen, että aloitin helmikuussa 2022 Veera Niemisen Avioliittotestin lukemisen ja ensimmäisen kerran vastasin kirjan selkomukauttajan, Johanna Kartion, kysymyksiin Facebookissa. Lukupiirin systeemi on se, että joka kuukausi luetaan uusi kirja. Kirjailija, joka on mukauttanut kirjan, voi esittää kysymyksiä joka viikko. Koska olin edelleen aloittelija, olin nimenomaan tyytyväinen siihen, että Facebookissa oli paljon monivalintakysymyksiä.

 
Vähitellen minusta tuli lukupiirin ahkera jäsen ja jonkin ajan kuluttua lukemiseni ja kirjoittamiseni parantuivat. Ajan mittaan pystyin lukemaan melkein ilman sanakirjaa. Vuoteen 2022 verrattuna sanavarastoni on kasvanut huomattavasti. Minun mielestäni selkokirjakirjailijat ovat jopa mukauttaneet kysymyksensä kielitaitotasolleni, koska nykyään he eivät enää esitä monivalintakysymyksiä vaan avoimia kysymyksiä, joihin on vaikeampi vastata.

Ensimmäinen selkokirjani täynnä käännöksiä lyijykynällä

Monta kirjailijaa, monta kysymystä ja monta tyyliä

Lukupiirin lisäetu on, että joka kuussa eri selkokirjailija johtaa lukupiiriä. Sen seurauksena olen tutustunut moniin erilaisiin ihmisiin, jotka esittävät kysymyksiä eri tyyleillä. Olen muun muassa tutustunut seuraaviin selkokirjailijoihin: Hanna Männikkölahti, Satu Leisko, Anniina Salin, Riikka Tuohimetsä, Silja Vuorikuru, Tuija Takala, Tuija Hannula, Jasu Rinneoja ja Ari Sainio. 

Useimmat heistä muokkaavat olemassa olevia kirjoja, mutta jotkut heistä kirjoittavat jopa omia kirjojaan helpolla suomen kielellä. Myös kirjat olivat erilaisia: olen lukenut lastenkirjoja, salapoliisiromaaneita, trillereitä, kauhutarinoita, fantasiaromaaneita, runoutta ja scifejä.

26 kirjaa ja enemmän

Tässä kuussa luen 26. selkokirjaani lukupiiriä varten. Se on Mikko Within Saakelin Satanen, jonka Sanna-Leena Knuuttila on juuri mukauttanut. Sillä välin olen itse asiassa lukenut myös selkokirjoja, joista ei ole kysymyksiä Facebookissa. Kaiken kaikkiaan olen onnellinen, että olen lukukerhon jäsen.

Ainoa haittapuoli on, että selkokirjojen tilaaminen Suomesta on kallista. Joudut maksamaan kirjan, mikä ei ole halpaa, mutta sinun on myös maksettava postikulut. Ne ovat kalliita sen takia, että asun Belgiassa. Sitä paitsi jotkut kustantajat eivät kuitenkaan lähetä kirjoja ulkomaille. 

Onneksi olen löytänyt suomalaisen ystävän, joka on perustajajäsen selkokirjalukupiirissa. Hän auttaa minua, kun haluan tilata kirjoja suomalaisilta kustantajilta. Lyhyesti sanottuna hän tilaa kirjan, joka luetaan seuraavassa kuussa, ja lähettää sen Belgiaan. Seuraavaksi maksan hänelle digitaalisesti.

Tiivistetysti suosittelen lämpimästi selkokirjojen lukemista, jos haluat laajentaa sanavarastoasi tai viettää miellyttäviä lukuhetkiä. Kuten Sanna-Leena Knuuttila kirjoitti mottona kirjassani: ”Tarina on sinun matkasi!” Hyvää matkaa!

Selkokirjastoni

Kiitos kirjoituksesta, Hilde!

Hilde on kirjoittanut blogiini myös aikaisemmin. Teksti on Tieni suomalaisiin kirjoihin - Hilde's easy Finnish book recommendations.

Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
– Hanna 

Tieni suomalaisiin kirjoihin - Hilde's easy Finnish book recommendations

Tänään minulla on kirjoittajavieraana Hilde, joka ollut todella aktiivinen keskustelija Facebookin selkokirjalukupiirissä. Pyysin Hildeä kirjoittamaan selkokirjojen lukemisesta. 

Kuka olet ja miten aloit opiskella suomea?

Olen Hilde ja asun Bruggessa, Belgiassa. 

Olen eläkkeellä oleva kieltenopettaja.

Vuonna 2018 olin Helsingissä, konferenssissa yliopistolla.

Konferenssin jälkeen kävelin kaduilla ja luin kylttejä kaupoista,

mutta en ymmärtänyt niitä, paitsi ”tervetuloa” ja ”auki”.

Halusin opiskella suomea, 

ja ostin Sun suomi -kirjan Akateemisesta kirjakaupasta.

Se on alkeisoppikirja suomen kielen opiskeluun 

sekä Suomessa että ulkomailla.

Kirjakauppias sanoi, 

että voisin oppia suomen kielen itse sen kirjan kanssa.

 

Kirja oli minun kirjakaapissani käyttämättömänä,

kunnes koronarajoitukset alkoivat.

Yhtäkkiä minulla oli tosi paljon aikaa.

Kun olin lukenut kaikki tekstit ja tehnyt kaikki harjoitukset,

minun piti melkein kääntää pitkät tekstit kokonaan Google Kääntäjällä.

Sitä en halunnut 

vaan halusin itsekin ymmärtää suomea.

Kokeilin myös Duolingon suomen kurssia, 

mutta suomen puu on vielä pieni

ja olin valmis muutaman kuukauden kuluttua.

Halusin apua.

Kuinka valitsit ensimmäisen selkokirjasi?

Syyskuun lopussa vuonna 2021 ilmoittauduin

Leuvenin yliopiston kieli-instituutin CLT:n verkkokielikurssille.

Verkkokielikurssilla opin paljon uutta sanastoa

ja luin tekstejä ja dialogeja.

Minun piti puhua suomea muiden opiskelijoiden kanssa,

mutta halusin myös lukea helppoa suomalaista kirjaa.

Opettaja suositteli  Eve Hietamiehen 

ja Hanna Männikkölahden Yösyöttö-kirjaa,

koska toisen opiskelijan mielestä se oli kiva kirja.

Googlasin kirjaa, ja löysin pdf:n, joka sisälsi 4 lukua.

Lukeminen ei ollut helppoa, 

koska en tiennyt vielä montaa sanaa.

Se oli vielä vaikeampaa,

koska en ollut vielä oppinut imperfektiä.

Käytin wikisanakirjaa ja kirjoitin substantiivien nominatiivin

ja verbien infinitiivin lyijykynällä sanojen viereen.

Hilden muistiinpanoja. 

Neljän luvun lukeminen kesti pitkään,

mutta minusta kirjan sisältö oli kiinnostava ja elävä. 

Pystyin samaistumaan Anttiin.

Lisäksi mustavalkoiset kuvat auttoivat lukemaan 

ja olivat houkuttelevia.

 
Mitä muita selkokirjoja olet lukenut?

Jouluna sain toisen selkokirjan: 

Leena Lehtolaisen ja Leena Kaivosoja-Jukkolan Harmin paikka.

Tässä kirjassa ei ollut kuvia eikä listaa romaanin tärkeimmistä henkilöistä.

Tein itse sukupuun kirjan henkilöistä.

Kesti tosi kauan lukea 117 sivua, mutta kirja oli jännittävä.

Arvasin aikaisin, kuka murhaaja oli, mutta halusin tietää, miksi hän teki sen.

 

Sitten löysin selkokirjalukupiirin Facebookista.

He olivat juuri lukemassa Yösyöttöä!

Tilasin kirjan Avaimelta.

Tykkäsin todella paljon kysymyksiin vastaamisesta.

Se stimuloi jatkamaan, kun saat palautetta selkokirjan kirjoittajalta.

 

Joka kuukausi tilasin uuden kirjan lukuryhmään eri verkkokaupoista.

Julkaisijat olivat esimerkiksi Avain, Opike tai Oppian.

Palvelu oli yleensä nopeaa, mutta minusta kirjat ja toimituskulut ovat kalliita.

Haluan maksaa hinnan,

koska opin niin paljon ja pidän lukemisesta.

Minusta Bruggessa ei ole mahdollista löytää kirjastosta suomalaisia kirjoja. 

 

Helmikuussa luin Veera Niemisen ja Johanna Kartion Avioliittotestin.

Minusta kirja oli mielenkiintoinen,

koska opin enemmän Länsi- ja Itä-Suomen erosta ja maatilan elämästä.

Tässä kirjassa oli vain seitsemän tärkeää henkilöä.
Sivulla viisi löysin listan henkilöistä, ja siitä oli apua.

Kirjassa ei myöskään ollut kuvia, 

mutta voin löytää Jokikunnan (missä tarina tapahtuu) Google Mapista ja Google Earthista.

Oli mukavaa, että selkomukattaja kirjoitti aina lisätietoa vastauksiini Facebookissa.

 

Maaliskuussa luimme Elina Karjalaisen ja Silja Vuorikurun Uppo-Nalle-lastenkirjan. 

Vaikka se oli lastenkirja, 

minusta sen lukeminen oli erittäin mukavaa ja hauskaa.

Sanasto oli helpompi ja konkreettisempi.

Viisivuotias tyttärenpoika rakasti kuvia.

Kerroin hänelle koko kirjan (hollanniksi).

Hän rakastui heti karhuun.

 

Huhtikuussa luimme 1984 (George Orwell ja Tuomas Kilpi).

Valitettavasti minulla ei ollut selkokirjaa.

Minulla oli vain englantikielinen kirja,

siksi monivalintakysymykset Facebookissa olivat joskus vaikeita,

koska minun piti kääntää paljon.

En ostanut kirjaa, koska se oli kalliimpi kuin muut.

Lisäksi haluan erityisesti tutustua suomalaiseen kirjallisuuteen.

 

Toukokuun kirja on Satu Leiskon Avaruuden rajalla.

Se on nuortenkirja, joka kertoo tulevaisuudesta.

En erityisemmin pidä scifistä,

mutta haluan tietää,

mitä avaruudessa tapahtuu,

ja mitä päähenkilö Visa tekee.

Olen iloinen, että kirjassa on kuvia,

koska varsinkin tässä scifi-kirjassa kuvat oudoista avaruusaluksista ovat tärkeitä.

 

Avioliittotesti ja Avaruuden rajalla ovat Opikkeen kirjoja.
Yösyöttö, Harmin paikka ja Uppo-Nalle ovat Avaimen.

Huomaan, että viiden selkokirjan jälkeen

ja puolen vuoden verkkotunnin jälkeen

minun täytyy katsoa wikisanakirjasta vähemmän.

Tunnistan muodot helpommin.

Aiemmin kirjan lukeminen oli ”työtä”,

ja minun täytyy istua tietokoneen ääressä koko ajan

etsiä sanoja verkosta.

Nyt kun olen katsonut muutaman sanan,

voin istua tuolille, lukea uudelleen ja nauttia kirjallisuudesta.

Mitä aiot lukea seuraavaksi?

Olen tilannut lisää selkokirjoja.

Tilasin nämä kirjat:

• Eve Hietamies ja Hanna Männikkölahti - Tarhapäivä
• Eve Hietamies ja Hanna Männikkölahti - Hammaskeiju

koska haluan ehdottomasti tietää mitä Antille ja hänen perheelleen tapahtuu.

 

• Salla Simukka ja Hanna Männikkölahti – Punainen kuin veri

koska pidän jännittävistä salapoliisikirjoista.

 

• Tuija Takala – Niin metsä vastaa

koska tässä kirjassa on novelleja, jossa metsä on tärkeä rooli, ja minä rakastan luontoa.

 

• Miika Nousiainen ja Hanna Männikkölahti – Juurihoito

koska Hanna Männikkölahti suositteli sitä blogissaan. Haluan tietää mitä perheelle tapahtuu Ruotsissa, Suomessa, Thaimaassa ja Australiassa.

Nämä ovat kaikki Avaimen kirjoja. 

 

Odotan, että lukeminen helpottuu joka kerta.

Toivottavasti voin pian lukea ilman sanakirjaa,

silloin voin nauttia suomalaisesta kirjallisuudesta.

Seuraava askel on sitten: tavallinen suomalainen kirja!

Kiitos kirjoituksesta, Hilde! 

P.S. Lue myös toinen Hilden teksti: Haluatko oppia suomea? - Lue selkokirjoja. 

Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
– Hanna

Patrick: Reading novels in easy Finnish

Tänään minulla on kirjoittajavieraana Patrick.

Olen tosi iloinen, 

että sain Patrickin innostumaan selkokirjojen lukemisesta!

Tässä tekstissä Patrick kertoo selkokirjoista, 

jotka hän on lukenut. 

Jos et tiedä, mitä selkokirjat ovat, 

voit katsoa ensin tämän videon: https://youtu.be/t8rcJiORwdo 

Patrick kirjoittaa:

"Minä aloin opiskella suomea Hannan kanssa, 

kun päätin, että halusin hankkia C-ajokortin (eli kuorma-autokortin). 

Vaikka minä olen asunut Suomessa yli 4 vuotta,

minulle oli edelleen vaikea puhua ja lukea suomen kieltä. 

Ajokortin lukumateriaalin lisäksi Hanna ehdotti, 

että lukisin myös selkokirjoja. 

Tykkäsin lukea paljon lapsena,

joten olin iloinen, että voin nyt lukea kirjoja helpolla suomella.

Oli helppo löytää Hannan kirjoja Sotkamon kirjastosta. 

Ensin luin Yösyötön ja Juurihoidon.

Molemmat tarinat ovat erittäin mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia! 

Mitä enemmän luin, 

sitä enemmän halusin tietää, 

mitä seuraavaksi tapahtuu!

Luin joskus 70-80 sivua kerralla. 

Sen jälkeen luin Tarhapäivän, Yösyötön jatko-osan. 

Yritin myös lukea Tuntematon Kimi Räikkönen -selkokirjan,

mutten ole Formula 1:n eikä Kimin fani,

joten tämä kirja oli vähemmän kiinnostava minulle.

Kirja jäi kesken.

Sitten tuli Hammaskeiju, 

eli Tarhapäivän jatko-osa.

Henkilöihin on helppo samaistua ja tuntea heidän kanssaan iloa ja surua. 

Toivottavasti tulee neljäs kirja joskus tulevaisuudessa! 

Aloin nyt lukea Punainen kuin veri -selkokirjaa. 

Se on hyvin erilainen tarina kuin muut kirjat.

Vaikka en vieläkään ymmärrä kaikkia sanoja, 

minä pidän Hannan selkomukautuksista. 

Lukeminen on aina hyvä asia, 

ja se on hyvä tapa oppia uusia sanoja ja kielioppia 

sekä uusia ilmaisutapoja. Kiitos!"

Kiitos kirjoituksesta, Patrick! 

Patrickin lukemat selkokirjat:

1. Yösyöttö (Eve Hietamies / H.M.)
2. Juurihoito (Miika Nousiainen / H.M.)
3. Tarhapäivä  (Eve Hietamies / H.M.)
4. Tuntematon Kimi Räikkönen (Kari Hotakainen / H.M.)
5. Hammaskeiju (Eve Hietamies / H.M.)
6. Punainen kuin veri (Salla Simukka / H.M.) 

Kuusi selkokirjaa, jotka sopivat aikuisille.
www.hannamannikkolahti.com 

Lue lisää:    

• Jenna: Novels in Easy Finnish
• Six easy Finnish books for adults learners
• Emily: Kokemuksia selkokirjojen lukemisesta
• Peter: Kokemuksia Yösyöttö-selkokirjasta
• Kokemuksia Juurihoito-selkokirjasta

About the author of Random Finnish Lesson: 

My name is Hanna Männikkölahti. I am a professional Finnish teacher who gives private online lessons and simplifies books into easy Finnish. Follow this blog, if you want to be the first one to know when I post something new. If you want to subscribe to my newsletter, you can do it here.  

Kokemuksia Juurihoito-selkokirjasta

Miika Nousiaisen Juurihoito

on tarina kahdesta suomalaismiehestä, 

jotka saavat selville, 

että he ovat veljeksiä. 

Katso pieni video Juurihoito-selkokirjasta:

Miehet tutustuvat ja alkavat etsiä isäänsä. 

Kirjassa he matkustavat Ruotsiin, Thaimaahan ja Australiaan

ja löytävät uusia sukulaisia. 

Kirja on joskus hauska, 

joskus surullinen.

Voit lukea Juurihoidon myös selkokielellä,

sillä minä olen mukauttanut sen. :)

Olen lisäksi tehnyt kirjaan muun muassa kysymyksiä, 

listan kielioppirakenteista  

ja suomi-englanti-sanaston.

Löydät kaikki materiaalit täältä: www.privatefinnishlessons.com/juurihoito

Selkokirjoissa on usein henkilöluettelo.

Selko-Juurihoidon toinen luku

Suosittelin Juurihoito-selkokirjaa eräälle opiskelijalleni.

Kun opiskelijani oli lukenut kirjan,

pyysin häntä kirjoittamaan pienen tekstin ajatuksistaan.

Juurihoito: Eskon matka itseensä 

"Kun tarina alkaa, 

Esko on tosi vakava hahmo. 

Hän asuu yksin Helsingissä ja työskentelee hammaslääkärinä.

Hammaslääketiede on hänelle maailman tärkein asia 

ja hänellä ei ole elämässään paljon tilaa millekään muulle. 

Sitten Esko tapaa Pekan. 

Esko ei ymmärrä veljeään, 

koska Pekka on tosi erilainen. 

Pekka on tunteellinen ja hänellä ei ole paljon itsehillintää: 

hänen hampaansa ovat huonossa kunnossa,

mutta hän jatkaa karkkien syömistä. 

Hitaasti Esko ja Pekka tutustuvat toisiinsa. 

Esko tajuaa, 

että elämässä on muitakin asioita kuin hammaslääketiede. 

Perhe ja ihmissuhteet tulevat tärkeiksi hänelle. 

Hän tapaa ihmisiä erilaisista olosuhteista 

ja hän oppii lisää itsestään. 

Thaimaassa Esko tapaa Nele-nimisen hammashoitajan. 

He tulevat hyvin toimeen keskenään

ja viihtyvät toistensa seurassa.

(Varo juonipaljastusta! - Spoiler alert!)

Eskon tarinalla on onnellinen loppu. 

Hän muuttaa Thaimaahan 

ja alkaa ja työskennellä hammaslääkärinä rakastettunsa Nelen kanssa.

Kenelle suosittelit kirjaa?

Suosittelisin selkokielistä Juurihoitoa ihmisille, 

jotka opiskelevat suomea.

Olin lukenut aikaisemmin Aku Ankkaa, 

mutta se liian vaikeaa. 

Juurihoidon Memrise-kurssi oli tosi hyödyllinen. 

Opiskelin ensin sanastoa Memrisesta 

ja luin sen jälkeen kirjaa. 

Minun ei tarvinnut keskeyttää lukemista ja katsoa sanoja sanakirjasta, 

koska olin jo opiskellut niitä Memrisesta."

Kiitos kirjoituksesta!

Lue lisää:

• Kokemuksia Yösyöttö-selkokirjasta
• Six easy Finnish books for adult readers
• All my posts about easy Finnish novels

Tervetuloa Juurihoito-kurssille!

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.
– Hanna

Kokemuksia selkokirjojen lukemisesta - Reading books in easy Finnish

Tänään minulla on kirjoittajavieraana Emily,

joka kertoo selkokirjojen lukemisesta ja siitä,

mitä hän lukee nyt. 

Emily on kirjoittanut blogiini myös aikaisemmin. 

"Aloin lukea selkokirjoja noin vuosi sitten.

Lukeminen oli ensin vaikeaa ja hidasta,

mutta minulla oli motivaatiota, 

koska rakastan lukemista

ja toivoin, että lukemisesta tulisi minulle

hauska tapa oppia suomea.

Ensimmäinen selkokirjani oli Punainen kuin veri, 

joka on jännityskirja.

Päähenkilöt ovat teinejä

ja juoni on vähän hölmö

ja tosi dramaattinen,

mutta kirja oli hauska minulle, 

koska dekkari on minun lempilajityyppini.

Luin sarjan kaikki kolme kirjaa (Lumikki-trilogia),

ja kun luin kolmannen kirjan, melkein unohdin, 

että luen suomeksi. 

Sitten luin Juurihoidon, 

joka on romaani aikuisille. 

Juurihoito on minun lempiselkokirjani!

Tarina ja hahmot olivat kiinnostavia, 

vaikka kirjan juoni oli vähän epäuskottava.

Seuraava selkokirja oli Lauralle oikea,

joka tuntui helpolta, 

ja luin sen nopeasti. 

Viimeinen selkokirja oli Yösyöttö,

josta tykkäsin,

vaikka minusta päähahmo oli vähän ärsyttävä,

koska oli niin selvää,

että hänen elämänsä olisi helpompaa,

jos hän vain kertoisi ongelmistaan kavereilleen.

Emilyn lukemat selkokirjat

Nämä ovat ne selkokirjat, jotka luin:

1. Punainen kuin veri (Salla Simukka / Hanna Männikkölahti) 
2. Valkea kuin lumi (Salla Simukka / Hanna Männikkölahti) 
3. Musta kuin eebenpuu (Salla Simukka / Hanna Männikkölahti) 
4. Lauralle oikea (Tuija Takala)
5. Juurihoito (Miika Nousiainen / Hanna Männikkölahti)
6. Yösyöttö (Eve Hietamies / Hanna Männikkölahti)

Ensimmäinen 'oikea' eli yleiskielinen kirjani 

on Naisten Etsivätoimisto No. 1, 

joka on niin hauska ja nautittava. 

Kun luen, minun täytyy pitää kännykkääni esillä, 

jotta voin tarkistaa helposti sanat, 

joita en tiedä. 

Yleensä minun täytyy tarkistaa joka kappaleesta

noin yksi tai kaksi sanaa, 

mutta oletan, että se helpottuu. 

Olen tosi iloinen, 

että osaan lukea kirjoja suomeksi!"

Kiitos kirjoituksesta, Emily!

Lue ja katso lisää:

• Kokemuksia Yösyöttö-selkokirjasta
• Kuusi selkokirjaa aikuisille lukijoille
• Tuija Takalan haastattelu
• Video Lumikki-trilogiastaideo Lumikki-trilogiasta
• Video Juurihoidosta
• Video Yösyötöstä 

About the author of Random Finnish Lesson: 

My name is Hanna Männikkölahti. I am a professional Finnish teacher who gives private online lessons and simplifies books into easy Finnish. Please read more in www.linktr.ee/hannamannikkolahti and follow this blog, if your want to be the first one to know when I post something new.