A new book in easy Finnish: 'Kiepaus' by Vuokko Hurme

(Updated in April 2025.)

Kiepaus by Vuokko Hurme is my eight published easy Finnish novel. It's a story of an 8-year-old Lenna, who lives in a world that has turned upside down. The story is exciting, and even if the main character is a young child, the novel is interesting for older readers, too. This is the landing page of Kiepaus with extra material: https://www.privatefinnishlessons.com/kiepaus 

Hoe to get Kiepaus?

• Borrow the book from your local (Finnish) library.
• Order the paperback book through Books on Demand or bit.ly/tilaaselkokirjoja. 
• You can also buy Kiepaus in an e-book format!

The original Kiepaus and the easy Finnish Kiepaus.

Back cover text of the book: 

Kardum on kaupunki maailmassa,
joka on kääntynyt ylösalaisin.
Rakennukset ja puut roikkuvat alaspäin,
ja ihmiset kulkevat talosta taloon vaijereita pitkin.

Elämä Kardumissa on jännittävää
ja vähän vaarallistakin,
sillä joskus ihmiset putoavat taivaalle ja katoavat.

Kiepaus on tarina Lennan, Rouskun ja Jaanin
viimeisestä kesästä Kardumissa.
He elävät aivan tavallista elämää,
kunnes vesi alkaa loppua
ja tutut rakennukset sortuvat.
Missä olisi parempi paikka elää?

Kiepaus on Vuokko Hurmeen
Huimaa-trilogian ensimmäinen osa.
Se ilmestyy nyt Hanna Männikkölahden mukauttamana
helppolukuisena versiona.
Selkokirjan on kuvittanut Ina Majaniemi.

The book is illustrated by Ina Majaniemi.

The first chaper of the novel:

(Feel free to listen at the same time!)

1. Tämä on Kardum

Minä olen Lenna

ja tämä on minun tarinani

viimeisestä kesästä, 

kun asuimme Kardumissa. 

Minä asuin isän, äidin 

ja pikkusiskoni Roosan kanssa

kaupungin keskustassa

kerrostalon kolmannessa kerroksessa.

Samassa talossa asuivat myös

Kampalan setä ja täti.

Meillä oli kana, 

jonka nimi oli Newton. 

Minun paras ystäväni Jaan 

ja hänen isänsä Teo

asuivat viereisessä talossa. 

Muita ihmisiä minä en tuntenut. 

Äidin ja isän tuttavat Vildan ja Ondan

asuivat seitsemän talon päässä, 

mutta minä en ollut koskaan tavannut heitä. 

Kardum oli aika erikoinen

ja vaarallinen paikka.

Kardumissa oli selvää, 

että tuntemattomia piti varoa.

Minun elämäni oli kuitenkin 

yleensä ihan tavallista.

Minä sanoin Roosaa aina Rouskuksi. 

Kesäisin Rousku ja minä nukuimme

omissa huoneissamme. 

Talvisin kotona oli aina niin kylmä, 

että meidän täytyi pitää

sisälläkin pipoa ja toppatakkia.

Silloin Rousku, minä, äiti ja isä nukuimme 

suuren patjan päällä olohuoneessa. 

Samassa sängyssä oli lämmin nukkua.

Minun lempiruokaani olivat ruskeat pavut,

kananmunat ja kakut.

Pidin myös kaupan kuivakakuista,

jotka oli pakattu läpinäkyvään muoviin. 

Viimeisinä vuosina

niitä ei enää saanut mistään.  

Joskus ystäväni Jaan ja hänen isänsä 

tulivat meille kylään. 

Oli jännittävää katsoa, 

kun he laskivat vaijerilla meidän taloomme. 

Jaanin isä oli paljon poissa,

ja silloin Jaan jäi meille yöksi.

Minä rakastin sellaisia päiviä, 

kun koko perhe oli kotona 

ja myös Jaan ja hänen isänsä olivat meillä. 

Silloin me söimme, leikimme,

pelasimme korttia ja nauroimme. 

Joskus äiti kertoi meille siitä, 

kun hän oli pieni tyttö

ja maailma kääntyi ylösalaisin.

A short video about Kiepaus:

Thanks for reading! If you enjoyed this post, feel free to share it. 
Kiitos, kun luit! Jos pidit postauksesta, voit jakaa sen eteenpäin.
– Hanna