Tänään minulla on kirjoittajavieraana Silja Vuorikuru.
Silja saa kertoa pian itse itsestään,
mutta tässä on kuva hänen uusimmasta selkokirjastaan
Titanic, maailman suurin laiva:
Kuinka aloit selkokirjoittajaksi?
Kirjoitan työkseni: olen kotimaisen kirjallisuuden tutkija, tietokirjailija ja kirjallisuuskriitikko. Syksyllä 2021 minusta tulee myös kirjailija, koska julkaisen esikoisromaanini Kultalintu, mustasulka (Kustannus Aarni). Toisin sanoen selkokirjoittamisen opettelu oli osa oman ammattitaitoni laajentamista. Aihe kiinnosti, lukemisen edistämiseen ja kirjallisuuden saavuttamiseen liittyvät kysymykset olivat ja ovat yhä minulle tärkeitä, ja selkokirjallisuuteen ja -kirjoittamiseen tutustuminen oli tie niiden äärelle.
Konkreettisesti minusta tuli selkokirjojen kirjoittaja siten, että kävin selkokirjoittamisen kurssin Tampereella, Ahlmanin opistolla ja aloin sen jälkeen suunnitella ensimmäistä selkokirjaani.
Mitä selkokirjoja olet kirjoittanut?
Ensimmäinen selkokirjani oli selkomukautus, joka sisälsi viisi novellia kolmelta klassikkokirjailijalta (Minna Canth, Maria Jotuni ja Aino Kallas). Kirjan nimi on Suomalaisia naiskirjailijoita, ja se ilmestyi Reuna-kustantamon julkaisemana 2019.
Toinen selkokirjani on erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu selkokielinen tietokirja Titanic - maailman suurin laiva, jonka Avain-kustantamo julkaisi tänä vuonna 2021.
Kolmas selkokirjani on taas selkomukautus, eli loppuvuodesta 2021 ilmestyy mukautus Elina Karjalaisen Uppo-Nalle-kirjasta (1977), kirjasarjan ensimmäinen osa.
Miksi halusit kirjoittaa selkokirjan Titanicista?
Olen kirjallisuudentutkijana tutkinut esimerkiksi suomalaisia Titanic-aiheisia arkkiveisuja, joita tavalliset suomalaiset ihmiset kirjoittivat 1910-luvulla. Olen tutkinut myös paljon kirjailija Aino Kallaksen tuotantoa - väitöskirjassani ja kirjoittamassani elämäkerrassa - ja myös hänen tuotantoonsa liittyy Titanic: Kallas julkaisi novellikokoelman Seitsemän. Titanic-novelleja vuonna 1914.
Halusin käyttää tutkimustyössäni kertynyttä tietoa ja aineistoa myös yleistajuiseen tietokirjaan. Lisäksi olen haaveillut jo aiemmin lapsille ja nuorille kirjoittamisesta. Tästä syntyi vähitellen idea selkokielisestä Titanic-tietokirjasta, mistä kustantaja ilokseni innostui.
Millaista selkokirjan kirjoittaminen on?
Mielestäni selkokirjan kirjoittaminen - tai ylipäätään selkokirjoittaminen - on erilaista kuin yleiskielisen tieto- tai kaunokirjallisen tekstin kirjoittaminen. On keskityttävä olennaiseen, ajateltava selkeyttä ja luettavuutta enemmän kuin muita tekstille tyypillisiä piirteitä. Voisi sanoa, että on ajateltava lukijaa hyvinkin paljon.
On myös eri asia kirjoittaa omaa tekstiä suoraan selkokielelle ja mukauttaa toisen tekstiä.
Mutta yleisesti ottaen sanoisin, että selkokirjan kirjoittaminen on hauskaa, mukaansatempaavaa ja palkitsevaa - ja pyrkimys tiiviiseen ja selkeään ilmaisuun kehittää myös kirjoittamistaitoja ylipäätään.
Minkä selkokirjan luit viimeksi?
Luin viimeksi Marja-Leena Tiaisen nuortenkirjan Musta enkeli (Avain 2021), joka on kirjailijan itsensä tekemä selkomukautus hänen aiemmasta nuortenromaanistaan Rakas Mikael. Ihailin tapaa, jolla romaanista on syntynyt selkomukautusprosessissa uusi teos, olennainen on säilynyt, mutta samalla muutokset ovat näkyviä ja rohkeitakin. Kirja - sekä alkuperäisteos että selkomukautus - myös sopivat mielestäni nuorten lisäksi aikuislukijoille, kuten muutkin Marja-Leena Tiaisen teokset.
Kiitos haastattelusta, Silja!
Lue lisää:
- Silja Vuorikuru: Kultalintu, mustasulka
- Suomalaisia naiskirjailijoita (mukautus Silja Vuorikuru)
- Elina Karjalainen: Uppo-Nalle (mukautus Silja Vuorikuru)
- Marja-Leena Tiainen: Musta enkeli
No comments:
Post a Comment